Liittymisjohtoja tarvitaan sähkön siirtämiseen tehokkaasti tuotantolaitoksilta kuten tuulivoimapuistoilta Suomen sähköverkkoon. Liittymisjohdot mahdollistavat sähkön siirtämisen suurina määrinä etenkin silloin, kun tuotantolaitokset ja kulutuspaikat sijaitsevat kaukana toisistaan.
Maakaapelia käytetään tuulivoimapuiston sisäisessä sähkönsiirrossa, kun tuulivoimalat yhdistetään toisiinsa ja niiden tuottama sähkö johdetaan sähköasemalle.
Tuulivoimapuistoa suunniteltaessa paikallisverkko- tai kantaverkkoyhtiö määrittelee mahdolliset liittymispisteet verkkoon. Liittymispisteet määräytyvät sähköverkon kapasiteettitilanteen ja verkon kehittämissuunnitelmien mukaan. Suurissa tuulivoimapuistoissa sähköverkon liittymispiste voi sijaita kaukana hankealueesta ja sähköasemasta. Tällöin sähkönsiirto sähköasemalta liittymispisteelle toteutetaan ilmajohdolla. Ilmajohdot ovat teknisesti sekä taloudellisesti kannattavampi ratkaisu kuin maakaapelit. Siirrettäessä sähköä maakaapelilla pitkiä matkoja, siirtohäviöiden määrä kasvaa merkittävästi.
Maakaapelointi on taas hyvä ratkaisu, kun liittymisjohdon rakentaminen ei ole mahdollista, esimerkiksi tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Liittymisjohdot ovat merkittävä osa kriittistä infrastruktuuria, ja niiden suunnittelu ja rakentaminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. Tuulivoimapuistot tuottavat Suomessa tarvittavaa puhdasta uusiutuvaa energiaa ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon vaatii liittymisjohtoja.
Jos johtoalueiden käyttöoikeutta ei voitaisi lunastaa, useimmat uusiutuvan energian hankkeet voisivat jäädä toteutumatta, sillä vuokrasopimusten tekeminen kaikkien kiinteistöjen kanssa ei ole aina mahdollista. Haasteeksi voi nousta esimerkiksi se, että ei tavoiteta jonkin kiinteistön omistajia lainkaan.
Lunastustoimituksella varmistetaan viranomaisen taholta se, että kaikkia johtoalueen maanomistajia kohdellaan tasavertaisesti, mahdollistetaan heidän kuulluksi tulemisensa sekä maksetaan laissa määritetty korvaus.
Tuulivoimapuiston liittymisjohdon tulee sisältyä tuulivoimahankeen ympäristövaikutusten arviointiin, jolloin 13.8.2004/768 Laki eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta velvoittaa hanketoimijaa hakemaan lunastuslupaa johtoalueen käyttöoikeuden lunastamiselle.
Liittymisjohdon rakentamista varten johtoalueen käyttöoikeus lunastetaan maanomistajalta (29.7.1977/603 Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta). Käyttöoikeuden lunastamalla liittymisjohdon rakennuttaja saa oikeuden rakentaa ja ylläpitää liittymisjohtoa. Liittymisjohdosta muodostuu myös rasite kiinteistölle, sillä tyypillisesti sen alue on rakennuskieltoaluetta.
Liittymisjohdon rakennuttaja lunastaa johtoalueen käyttöoikeuden itselleen. Tämän myötä rakennuttajalla on oikeus pystyttää, käyttää ja kunnossapitää liittymisjohtoa, kulkea johtoalueella sekä tehdä alueella raivauksia.
Johtoalueen leveys riippuu rakennettavan liittymisjohdon jännitetasosta sekä johtorakenteista. 110 kV johdolla johtoaukean leveys on 26 metriä ja reunavyöhykkeet 10 metriä puolellaan, jolloin johtoalueen leveys on kokonaisuudessaan 46 metriä. 400 kV johdolla johtoaukea on 42 metriä ja reunavyöhykkeineen johtoalue on 62 metriä.
ABO Energy tarjoaa ennakkohaltuunottosopimusta kaikille johtoalueen maanomistajille. Ennakkohaltuunottosopimuksella maanomistaja antaa suostumuksensa johtoalueen käyttöoikeuden lunastukseen ja rakentamiseen hänen maa-alueilleen.
Ennakkohaltuunottosopimuksen tehneille maanomistajille maksetaan erityiskorvaus, jolla korotetaan Maanmittauslaitoksen lunastustoimituksessa määrittämää korvausta. Erityiskorvaus on hehtaariperusteinen kertakorvaus, joka vastaa tuulivoimapuiston alueelle rakennettavasta sähköinfrastruktuurista maksettavaa korvausta. Erityiskorvausta maksetaan johtoalueen maanomistajille, jotta he olisivat tasavertaisemmassa asemassa tuulivoimapuistoalueen maanomistajien kanssa.
Maanmittauslaitos (MML) määrää korvaukset haitasta, vahingosta sekä kohteesta.
Kohde: Rakennukset, rakennelmat, johtoaukean maanpohja ja pylväsalat.
Vahinko: Puuston ennenaikainen hakkuu, taimikon ja/tai sadon menetys.
Haitta: Pylväät ja alueella kulkemisen hankaloituminen.
Lunastustoimituksen tavoite lain mukaan on, että maanomistajan varallisuustaso ei muutu.
ABO Energy maksaa lisäksi ennakkohaltuunottosopimuksen tehneille henkilöille erityiskorvauksen, jolla korotetaan Maanmittauslaitoksen lunastustoimituksessa määrittämää korvausta. (ks. edellinen kysymys ennakkohaltuunottosopimuksesta).
Korvaukset maksetaan 3kk sisällä lunastustoimituksen päätöskokouksesta (pidetään noin vuosi liittymisjohdon valmistumisesta)
Liittymisjohdon reitin suunnittelussa otetaan huomioon maalajit, luontoarvot, etäisyys asuinrakennuksiin, kiinteistörajat, mahdolliset tulevaisuuden käytön kohteet sekä taloudelliset tekijät. Tyypillisesti liittymisjohdot pyritään sijoittamaan olemassa olevan infran läheisyyteen, kuten toisten ilmajohtojen rinnalle, jolloin uuden liittymisjohdon aiheuttama muutos on lähtökohtaisesti vähäisempi.
Osana ympäristövaikutusten arviointiprosessia (YVA), reitteihin saadaan paikallisten sidosryhmien huomioita, joiden perusteella reittejä pyritään parantamaan. Sen takia onkin tärkeää, että paikalliset sidosryhmät antavat palautetta jo YVA:n alkuvaiheista saakka.
Kokonaisuudessaan hanke kestää 5–8 vuotta.
Liittymisjohdon käyttöikä vaihtelee yleisesti 50–70 vuoden välillä, mutta se voi olla pidempi, jos liittymisjohtoa ylläpidetään asianmukaisesti ja ympäristöolosuhteet ovat suotuisat.
Käyttöiän pituus riippuu myös ilmajohdon käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi kanta- ja jakeluverkoissa vanhat johdot voidaan saneerata, jolloin olemassa olevalle johtoalueelle rakennetaan uusi ilmajohto.
Liittymisjohtojen alla saa jatkaa normaalisti maanviljelyä tai matalan kasvillisuuden kasvattamista, kuten esimerkiksi joulukuusien viljelyä. Lisäksi virkistystoimintaa, kuten hiihtoa, kelkkailua, marjastusta ja metsästystä saa harjoittaa kuten ennenkin.
On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei liittymisjohdon alla harjoitettavasta toiminnasta aiheudu haittaa liittymisjohdolle tai sen käytölle. Kaikista toiminnoista, jotka vaativat rakennustoimenpiteitä liittymisjohdon johtoalueella tulee sopia etukäteen tai hankkia lupa liittymisjohdon omistajalta.
Laajoista tutkimuksista huolimatta ei ole todettu selkeää yhteyttä liittymisjohdoista peräisin olevien sähkömagneettisten kenttien ja terveyshaittojen välillä. Kaikki sosiaali- ja terveysministeriön asettamat raja-arvot alittuvat moninkertaisesti liittymisjohtojen läheisyydessä.
Laajemmin aihetta käsitellään seuraavassa:
https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/julkaisut/fingrid-voimajohtojen_sahko_ja_magneettikentat_web.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181045#Pidp446762800
Linnut kykenevät havaitsemaan ja väistämään liittymisjohtoja, ja ne harvoin törmäävät niihin. Tärkeillä lintualueilla, kuten muuttoreiteillä ja pesimäalueilla käytetään lisäksi lintupalloja, jotka auttavat lintuja havaitsemaan johdot. Usein lintupallojen käyttö ja tarve määräytyvät paikallisten viranomaisten, kuten ELY-keskusten, suositusten tai vaatimusten perusteella.
Lähtökohtaisesti pyrimme hyödyntämään suomalaisia ja paikallisia urakoitsijoita aina kun mahdollista. Suomessa on kuitenkin rajattu määrä alan osaajia, jolloin aina ei välttämättä ole mahdollista saada paikallisia urakoitsijoita. Pyrimme aina valitsemaan kumppanit, jotka jakavat sitoutumisemme laatuun, kestävään kehitykseen ja paikalliseen osaamiseen.
Tällä hetkellä liittymisjohtojen pylväät valmistetaan teräksestä, ja niiden rakenne voi olla joko teräsristikko- tai teräsputkipylväs. Johtimet ovat teräsvahvistettua alumiinia. Pylväiden perustukset ja harusankkurit tehdään teräsbetonista. Lisäksi maadoituksiin käytetään kuparia. Eristimet ovat joko lasia tai komposiittia. Aiemmin käytetyt liittymisjohtopylväät valmistettiin kyllästetystä puusta.
