Iso Rytisuon hankealue sijaitsee Oulussa, Yli-Iin alueella. Suunnittelualue on kooltaan 1400 hehtaaria ja sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Yli-Iin taajamasta luoteeseen. Alue on pääosin talousmetsää ja keskellä aluetta sijaitsee turvetuotantoalue.
Hanketta kehitetään yhteistyössä Infinergies Finland Oy:n kanssa.
Iso Rytisuon hankkeessa alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi 9–18 tuulivoimalaa. Parhaillaan valmistellaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostusta (YVA-selostus) ja kaavaluonnosta, joiden arvioidaan tulevan nähtäville syksyn 2024 aikana. YVA-selostuksen nähtävillä olon aikana kuka tahansa hankkeesta kiinnostunut voi jättää palautetta hankkeesta.
Kaavoitusmenettely saatetaan loppuun vuoden 2025 aikana ja arvion mukaan tuulipuiston rakennusvaihe sijoittuisi aikaisintaan vuosille 2026–2027.
Projektijohtaja Jenni Kylmäaho ja ABOn asiantuntijat esittelivät Iso Rytisuon hanketta Yli-Iin tuulivoimapäivässä. Tilaisuus kokosi saman pöydän äärelle Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan jäsenet, Yli-Iin kuntalaisyhdistykset edustajat ja Yli-Iin alueella tuulivoimaa kehittävät hanketoimijat.
Yli-Iin Iso Rytisuon tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointisuunnitelma on nähtävillä 15.3.2022−14.4.2022 välisen ajan. Hankkeesta järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus etäyhteyksillä 24.3. klo 18.00.
Lisätietoja Oulun kaupungin nettisivuilla.
Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on 16.6.2020 pättänyt aloittaa Iso Rytisuon tuulivoima-alueen osayleiskaavoituksen. Hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Kaavakonsulttina toimii FCG Finnish Consulting Group.
Alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi 9–18 tuulivoimalaa.
| Turbiinien lukumäärä | 9–18 |
| Turbiinin malli | ei vielä tiedossa |
| Turbiinin teho | 6-10 MW |
| Roottorin halkaisija | n. 200 m |
| Napakorkeus | n. 200 m |
| Kokonaiskorkeus | enintään 300 m |
Hankkeen sähkönsiirtoa varten rakennetaan uusi muuntoasema. Suunnittelualueella tuotettu sähkö on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus siirtää valtakunnanverkkoon Iin kunnan alueelle rakennettavan uuden Hervan sähköaseman kautta. Sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Iso Rytisuon ja Hervan sähköaseman välillä tarkastellaan neljää vaihtoehtoista maakaapelireittiä sekä yhtä ilmajohtovaihtoehtoa.
Iso Rytisuon hankealueen maasto on pääosin soista ja metsäistä. Alueen keskellä sijaitsee turvetuotantoalue. Luoteessa hankealueesta sijaitsee Kusisuon Natura-alue. Hankealue sijoittuu poronhoitoalueelle. Maaston korkeuserot vaihtelevat tuulivoimapuiston alueella 60 metristä 80 metriin merenpinnan yläpuolella. Hankealueen lähiympäristö on harvaan asuttua. Asutus sijoittuu nauhamaisesti teiden varsille ja Siuruanjoen rannoille. Loma-asutusta on hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Halajärven rannoilla ja Siuruanjoen rannoilla.
Tulossa pian
Tulossa pian
Hanke ympäristöhallinnon verkkosivuilla: avaa sivu klikkaamalla linkkiä
Hankkeen käynnisti Infinergies Finland Oy maanvuokrauksella. ABO tuli mukaan hankkeeseen vuonna 2020. Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti kesäkuussa 2020 aloittaa Iso Rytisuon tuulivoima-alueen osayleiskaavoituksen. Hankkeen alussa voimalasijoittelua tehtiin ennakolta tiedossa olevien tietojen mukaisesti. Tuulivoimaloiden sijoittelussa huomioitiin solmitut maanvuokrasopimukset, alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat sijoitettiin siten, että lähimpiin loma- ja asuinrakennuksiin on riittävä etäisyys. YVA-suunnitelmavaiheessa tarkasteltiin kahta toteuttamisvaihtoehtoa, joista vaihtoehdossa VE1 oli 10 tuulivoimalaa ja vaihtoehdossa VE2 yhdeksän tuulivoimalaa.
Ympäristövaikutusten arvioinnin edetessä, saadun palautteen perusteella sekä maanvuokrasopimusten varmistumisten myötä voimaloiden sijoittelua on muokattu YVA-selostusvaiheeseen ja kaavan valmisteluaineistoon. Voimalamäärää voitiin lisätä alueella ilman että voimaloita sijoitettiin lähemmäs asutusta. YVA-selostusvaiheeseen muodostettiin kaksi vaihtoehtoa, joista vaihtoehto VE1 käsittää 9 voimalaa ja VE2 18 voimalaa. Molemmissa hankevaihtoehdoissa hankealueen rajaus on sama, eli hankealueen pinta-ala ei ole muuttunut alkuperäisestä suunnitelmasta.
Esimerkiksi yhdeksän voimalan tuulivoimapuisto tuottaisi uusiutuvaa, kotimaista energiaa noin 10 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle. Tuulisähkön tuotannolla voidaan vähentää muusta energiantuotannosta aiheutuvia hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä ja kasvattaa uusiutuvan, kotimaisen energian tuotantoa.
Tuulivoima-alueen teiden parantaminen helpottaisi alueella liikkumista. Tuulipuistoalueen muu käyttö, kuten metsä- ja maatalouden harjoittaminen sekä marjastus ja metsästys voisivat jatkua ennallaan.
Esimerkiksi 9 tuulivoimalan tuulivoimapuisto kerryttäisi koko elinkaaren aikanaan arvion mukaan 12 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja kunnalle ja tuulipuiston rakennustyöt sekä valmiin puiston huolto- ja kunnossapitotyöt toisivat työmahdollisuuksia alueelle.
Hanketta suunnitellaan yhteistyössä Infinergies Finland Oy:n kanssa. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen konsulttina toimii FCG Finnish Consulting Group.
Tuulivoimalat sijoitetaan pääasiassa talousmetsäkäytössä oleville alueille. Noin kaksi prosenttia tuulivoima-alueesta jää tuulivoimaloiden, huoltoalueen ja teiden alle, loppu jää alkuperäiseen maa-, metsätalous- tai harrastekäyttöön. Puustoa on poistettava noin 2‒3 hehtaaria yhtä voimalaa kohden. Hyödynnämme olemassa olevia teitä mahdollisimman paljon ja pyrimme tehokkaaseen maankäyttöön. Hankkeen vaikutukset tutkitaan ympäristövaikutusten arvioinnissa, jossa biologit ja muut erikoisasiantuntijat selvittävät hankkeen mahdolliset vaikutukset eläimistöön ja kasvistoon. Ilmastonmuutos on suurin lajikatoa uhkaava ilmiö ja siirtymällä uusiutuvaan energian tuotantomuotoihin kuten tuulivoimaan, voimme hillitä ilmastonmuutosta.
Tuulivoimaloiden vaikutuksia ympäristöön ja eläimiin selvitetään ja arvioidaan suunnittelun aikana. Vaikutuksia selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) ja kaavoituksessa ja ne pyritään minimoimaan. Esimerkiksi lintujen osalta tehdään maastoseurantaa eri vuoden aikoina ja selvitetään havaintoaineistojen perusteella alueen linnustoa. ABO Energyn rakennuttamissa, valmiissa tuulipuistoissa on havaittu usein riistaa ja muita nisäkkäitä. Eläimet voivat välttää tuulipuiston aluetta rakennusaikana mutta käytön aikana ne liikkuvat alueella normaalisti.
Tuulivoimapuistot suunnitellaan niin että voimaloista lähtevä ääni ei ylitä valtion määrittämää 40 desibelin ulkomeluarvoa asuntojen ja mökkien piha-alueilla. Usein luonnon luontaiset äänet peittävät tuulivoimaloista syntyvän äänen. Tähän vaikuttavat esimerkiksi tuulen suunta ja muut sääolosuhteet.
ABO on teettänyt melumittaukset neljässä tuulipuistossa ja mittaukset ovat vastanneet kaavoituksen aikaisia melumallinnuksia. Tuulivoimaloille tehdään äänimallinnukset Ympäristöministeriön ohjeen mukaan (YM ohje 2/2014).
Kiinteistöhintoihin vaikuttaa moni asia. FCG ja Taloustutkimus tutkivat asuinkiinteistökauppoja kahdeksassa kunnassa, johon on rakennettu tuulivoimaa. Tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden käyttöönotolla ei ollut tilastollista vaikutusta asuin- ja lomakiinteistöjen hintoihin. Tutkimuksessa huomioitiin asuinkiinteistöjen yleinen hintakehitys Suomessa. Hintatason muutoksia selittivät muut tekijät kuten palvelu- ja väestörakenne.
Tuulivoimapuistot myydään tyypillisesti vakavaraisille uusiutuvaan energiaan sijoittaville yhtiöille, kuten eläke- ja energiayhtiöille. ABOn tuulivoimapuistot on myyty em. mainitun kaltaisille eurooppalaisille yhtiöille. Tuulivoimalan purkaminen on tuulivoimapuiston omistajan vastuulla (maanvuokralaki 76§) ja omistajan on kirjanpitolain mukaan huomioitava tulevat kustannukset taloudessaan. Maanvuokrasopimuksissa on lisäksi sovittu purkuvakuuksista, jotka kattavat purkamisen kustannukset.
Tuulivoimaloiden raaka-aineista voidaan kierrättää 80–95 prosenttia ja niissä on paljon arvokkaita metalleja (esimerkiksi terästä ja kuparia). Lapojen kierrätysratkaisuja kehitetään parhaillaan ja Suomessa on kehitetty uusi keino hyödyntää lapajätettä. Käytöstä poistettuien voimaloiden lavat voidaan murskata ja lapamurska hyödyntää sementtiteollisuudessa raaka-aineena ja energiana korvaamaan fossiilista polttoainetta. Myös täysin kierrätettävistä lavoista on tehty prototyyppejä.
Tuulivoimatuotanto vähentää energiantuotannon hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä, kun sillä korvataan fossiilisia energianlähteitä. Tuulivoimala saavuttaa hiilineutraaliuden eli tuottaa sen valmistukseen, käyttöön, huoltoon ja purkuun kuluvan energian 5–8 kuukaudessa. Selvitysten mukaan tuulivoiman positiiviset vaikutukset, päästövähennykset ovat 50 kertaa suuremmat kuin sen negatiiviset vaikutukset, joita ovat tuulivoimahankkeen päästöt sen elinkaaren aikana sekä hiilinielun pienentyminen.
Iso Rytisuon tuulivoimahanketta luotsaa ABO Energyllä Jenni Kylmäaho. Koulutukseltaan hän on metsänhoitaja. Jenni on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla, mistä Suomen tuulivoimarakentaminen alkoi, ja hän onkin innoissaan päästessään vetämään hanketta kotiseudulla.
Jos sinulla on kysyttävää hankkeesta, älä epäröi ottaa yhteyttä. Jenni on valmis keskustelemaan ja kuulemaan palautetta.
